Visuaaliset kodit ja niiden turvallinen käyttö
Kaikenlaiset koodit ympäröivät meitä. Törmäämme koodikieleen nykyään kaikkialla: kaupan kassalla, ravintolan menussa, laskussa, TV- ja tietokonenäytöissä, pysäköintiautomaatilla ja tuotepakkauksissa. Standardeissa tapahtuu parhaillaan myös suuri murros. Mitä nämä koodit ovat, miten niitä käytetään ja mihin niiden kehitys nyt johtaa?
Näyttöruudut, paperit ja pakkaukset täyttyvät mustavalkoisista ruuduista ja viivoista, eli viiva- ja QR-koodeista. Mistä tämä kaikki on saanut alkunsa? Mitä eroa niillä on ja miksi vanha tuttu viivakoodi on saamassa rinnalleen uusia haastajia?
Näin visuaaliset koodit tulivat maailmaan
Viivakoodi kehitettiin jo 1940-luvun lopulla ja patentoitiin 1952 USA:ssa. Alkuperäinen tarve oli kauppaketjujen halu nopeuttaa kassatyöskentelyä ja helpottaa varastonhallintaa. Kuitenkin vasta vuonna 1974 skannattiin maailman ensimmäinen viivakoodilla varustettu tuote myymälän kassalla (Wrigleyn purukumipaketti Ohiossa, USA:ssa).
QR-koodi (2D-koodi) puolestaan kehitettiin Japanissa vuonna 1994 Denso Wave -yhtiössä, joka on autoyhtiö Toyotan tytäryhtiö. Sen alkuperäinen tarve oli auton osien lajittelu tehtailla. Perinteinen viivakoodi ei enää riittänyt sisältämään kaikkia komponenttien tietoja, joten tarvittiin koodi, joka lukisi tietoa sekä pysty- että vaakasuunnassa.
Klikkaa artikkelin pienoiskuvat näkymään.
Yleisimmät visuaaliset koodit – viiva- ja QR-koodit sekä Data Matrrix.
Tässä selventävät kuvat.
Nykyisin ne ovat:
Perinteinen 1D-viivakoodit (EAN-koodi) ja
2D-koodit eli QR-koodit ja Data Matrix
Mitä eroa niillä on ja miksi vanha tuttu viivakoodi on saamassa rinnalleen uusia haastajia? Tunnemme hyvin perinteisen 1D viivakoodin. Se nähdään kauppojen tuotteissa ja laskujen alalaidassa. Tämä koodi sisältää vain vähän tietoa, yleensä vain pelkän numeraalisen tunnisteen.
Uudemmat 2D koodit eli QR-koodit ja Data Matrix ovat neliömuotoisia merkintärakennelmia. Ne pystyvät tallentamaan valtavasti enemmän tietoa kuten kokonaisia nettiosoitteita, tekstiä tai maksutietoja.
Nykyiset kauppojen ja teollisuuden 2D-skannerit sekä puhelinten kamerat lukevat täysin saumattomasti sekä perinteiset 1D-viivakoodit että 2D-koodit (QR ja Data Matrix). Lukijalaite tunnistaa koodin tyypin automaattisesti sen visuaalisen muodon perusteella.
Ero tulee vanhemmissa laitteissa: vanha, pelkkää punaista laserviivaa käyttävä kassan lukija pystyy lukemaan vain perinteisen viivakoodin, eikä se ymmärrä neliömäisiä QR- tai Data Matrix -koodeja.
Nyt ollaan muutosvaiheessa
Tuotepakkauksissa (GS1 Digital Link) on tapahtumassa suuri muutos. Valmistajat ja kaupat ovat siirtymässä vähitellen perinteisistä viivakoodeista uusiin 2D-koodikuvioihin. Tulevaisuudessa kassojen lukija lukee saman QR-koodin kuin kuluttajan puhelin.
Kaupan alalla on meneillään kansainvälinen siirtymähanke nimeltä GS1 Sunrise 2027.
Ensimmäiset 2D-koodit alkavat ilmestyä elintarvikkeisiin ja tuoretuotteisiin. Niiden hyöty kuluttajalle ja kaupalle on mm.; jos tuotteen viimeinen käyttöpäivä on umpeutunut, kassa voi automaattisesti estää sen myynnin tai antaa automaattisen yliaika-alennuksen. Sama koodi toimii takaisin vedettävien tuote-erien automaattisena pysäyttäjänä kassalla.
Tulevaisuutta: Sama koodi voi tuotehinnan lisäksi tarjota kuluttajalle tuotteen tuoteselosteen, kierrätysohjeet tai viimeisen käyttöpäivän.
QR-koodin lähtökohta
QR-koodi on suunniteltu erityisesti markkinointiin ja kuluttajakäyttöön, koska puhelimet tunnistavat sen erittäin nopeasti ja siihen mahtuu pitkiä netti-osoitteita (URL). Data Matrix taas on fyysisesti QR-koodia pienempi ja tiiviimpi. Siksi sitä käytetään virallisissa määräyksissä esimerkiksi lääkepakkauksissa (EU-falsified medicines directive) ja teollisuuden komponentissa, joissa tilaa on vähän.
Kuluttajalle ne toimivat samalla tavalla, mutta QR-koodi on kuluttajamarkkinoilla ylivoimainen standardi. Lappuja tai pakkauksia, joissa on sekä QR-koodi että Data Matrix, näkee myös. Niillä on erilliset ja selkeästi jaetut roolit.
Tuotteisiin tulee lisää lappuja/etikettejä, joissa on kummatkin. Näitä on itse asiassa jo nyt paljon liikkeellä. Siirtymävaiheen (GS1 Sunrise 2027) aikana valmistajat laittavat tuotepakkauksiin ja rahtilappuihin sekä perinteisen viivakoodin (vanhoja kassajärjestelmiä varten) että uuden QR-/Data Matrix -koodin (uusia järjestelmiä ja kuluttajan puhelinta varten). Esimerkiksi verkkokauppojen pakettikorteissa tai kirjatuissa kirjeissä näkee usein rinnan pitkän viivakoodin ja sen vieressä neliömäisen Data Matrix/QR-koodin.
Mikä on se viivakoodin pieni "lisälaatikko" (jatke)?
Se tunnetaan nimellä lisäkoodi (EAN Extension / Supplemental Barcode). Se on pääviivakoodin rinnalla oleva 2- tai 5-numeroinen pienempi viivakoodi. Sitä käytetään yleisimmin kirjoissa, aikakauslehdissä ja sanomalehdissä. Pääkoodi tunnistaa itse lehden (esim. Suomen Kuvalehti), ja pieni lisäkoodi kertoo myymälän kassajärjestelmälle numero- tai viikkonumeron (esim. ilmestymisviikko 34). Joukkoliikennelipussa tai laskuissa se voi toimia myös lisätunnisteena (esim. sarjanumerona).
Miten niitä luetaan
Yleensä visuaaliset koodit luetaan mobiililaitteella. Hyvä asia on ja meille kuluttajille helpotus, että nykyisin ei tarvitse ladata mitään erityistä sovellusta. Älypuhelimien (Android & iPhone) oma kamera tunnistaa QR-koodin automaattisesti, kun sen osoittaa koodia kohti.
Tietokoneissa niiden selaimiin ja käyttöjärjestelmiin saa koodinlukijoita laajennuksina, mutta yleensä koodit luetaan mobiililaitteella.
Varoitus sovelluskauppojen ansoista Sovelluskaupat (Google Play / App Store) ovat täynnä maksullisia tai mainosrahoitteisia "QR Reader" -sovelluksia, joita tavallinen käyttäjä ei tarvitse.
Turvallisuus – voiko QR-koodi olla vaarallinen?
QR-koodi on vain visuaalinen muoto verkkolinkille, joten siihen liittyy samat riskit kuin sähköpostin linkkeihin. Yksi niistä on Quishing (QR-koodihuijaus). Huijarit voivat liimata omia väärennettyjä QR-kooditarrojaan esimerkiksi pysäköintiautomaattien tai ravintoloiden oikeiden koodien päälle ohjatakseen käyttäjän valesivustolle. Muistisääntö turvalliseen käyttöön on; Katso aina puhelimen ruudulta osoite (URL) ennen kuin klikkaat linkkiä auki. Näyttääkö se oikealta verkkosivulta? Älä koskaan syötä pankkitunnuksia tai luottokorttitietoja sivustolle, johon päädyit kadulla tai julkisella paikalla olleen koodin kautta, ellet ole aivan varma sen aitoudesta.
Tunnistautumiskorttien viivakoodit ja turvallisuus
Henkilökorttien tai kelakorttien viivakoodit eivät ole salattuja, ja niiden väärentäminen eli kopioiminen on teknisesti mahdollista. Kuitenkin niitä silti käytetään, koska viivakoodi korteissa ei toimi yksinään turvatekijänä, vaan pelkkänä syöttölaitteena (kuten näppäimistönä). Koodi sisältää vain pelkän sarjanumeron tai henkilötunnuksen. Itse turvallisuus perustuu taustajärjestelmään; kun koodi luetaan vaikkapa apteekissa, virkailija tarkistaa henkilöllisyyden ja järjestelmä todentaa, onko kortti voimassa ja kenelle se kuuluu.
On kuitenkin hyvä muistaa, että kelakortin tai kirjastokortin viivakoodista ei kannata koskaan julkaista selkeitä kuvia sosiaalisessa mediassa, sillä joku voi lukea koodin sarjanumeron kuvan kautta.
Hyvä tietää myös näistä
Windows 10:lle uusi jatkoaika vuodeksi
Tagit: Nettitietoa, QR-koodit ja Data Matrix, Tietokone, Viiva- ja QR-koodit, Visuaaliset koodit, Windows, Windows 10, Windows 11
Muistitikku on tietojen ja ohjelmien pikkujättiläinen
Meillä on pilvipalvelut ja kiintolevyt. Mutta silti muistitikku on yhä ajankohtainen ja usein suorastaan välttämätön. Siihen on syynä muistitikkujen monipuoliset käyttömahdollisuudet. Ne eivät ole pelkästään tiedon siirtäjiä ja palauttajia. Katsotaan tarkemmin, millaisia ne nykyisin ovat ja millä eri tavoilla ne voivat meitä palvella. Millaisia ovat tiedonkäsittelyn pikkujättiläiset?
Katsotaan ensiksi millaisia ovat nykyiset muistitikut niin kooltaan kuin nopeuksiltaankin. Monet muistavat ajan, jolloin kunnon muistitikku oli kapasiteetiltaan 8 tai 16 GB. Niiden tekniikka on noista ajoista halventunut huomattavasti eikä tuon kokoisia tikkuja enää kannata ostaa.
Koot
Klikkaa oppaan pienoiskuvat näkymään.
Nykyinen peruskoko on 64 GB – 128 GB. Niiden hinnat kaupassa ovat vain noin 10–25 euroa (syksy 2027). Soveltuvat kaikkeen, mihin muistitikuja voidaan käyttää; dokumentteihin, kuville, varmuuskopiointiin ja peruskäyttöön.
256 GB – 512 GB kokoiset ovat kohtuuhintaisia tehotikkuja. Hinnat pyörivät 25–60 euron tietämillä. Sopivat jo laajempiin varmuuskopiointeihin ja isoille mediatiedostoille, ja vaikka kiintolevyjen ”jatkeeksi”.
1 TB (Teratavu): nämä ovat jo vähän arvokkaampia (alkaen n. 100 €), mutta kuitenkin saatavilla. Hintaa kannattaa verrata vaikka saatavilla olevien ulkoisten kiintolevyjen hintoihin.
Kaupoissa on paljon ”vanhaa varastoa” eli alle 64 GB tikkuja. Niitä voi saada halvallakin, mutta kannattaa harkita onko niistä pitemmän päälle hyötyä. Isompi on aina hyödyllisempi, vaikka et juuri nyt tarvitsisikaan 64-128 GB tilaa.
Nopeus ja sen standardit
Kuvassa vasemmalla nopea sininen portti, sen oikealla puolella musta USB 2.0 (Klikkaa kuvaa: ei näy pienoiskuvassa)
Muistitikun käyttönopeutta ei ratkaise itse tikku, vaan sen väylän (portin) nopeus, johon se tietokoneessa liitetään. USB standardi on: USB 2.0 (hidas) vs. USB 3.0 / 3.2 / USB4 (nopea). Jos kytket nopean USB 3.2 -tikun koneen vanhaan USB 2.0 -porttiin (musta sisus), tikku toimii vain hitaan portin nopeudella. Nopeus vaatii sinisen portin tai USB-C-portin.
Myös tiedostotyypillä ja sen koolla on vaikutus siirtonopeuteen: Yksi suuri yhtenäinen tiedosto (kuten elokuva) siirtyy aina monin kerroin nopeammin kuin 10 000 pientä tekstitiedostoa tai valokuvaa.
Mihin muistitikkuja tarvitaan
Niillä on useampia käyttökohteita, mitä äkkiä arvioiden voisi luulla.
Tiedon siirto ja säilytys
niiden kassillinen käyttötapa. Lisäksi niitä tarvitaan:
Ohjelmien, sovellusten suorittamiseen
Kuvassa HWiNFO monipuolinen analyysi ja testausohjema tikulta.
Siirrettävät (portable) ohjelmat ovat hyvä vaihtoehto ohjelmien sijoittamiselle. Silloin ei itse koneeseen tarvitse asentaa mitään. Ja ohjelma on käytettävissä kaikissa koneissa, joissa on USB portti. Siirrettäviä ohjelmia on varsin runsaasti, parhaat niistä on esitelty tarkemmin täällä → Parhaat portable ohjelmat – valintaopas. Kirjoittajan pysyvä vinkki on: Suosi siirrettäviä.
Ohjelmia voidaan myös asentaa siirrettäviksi eli muistitikulta toimiviksi. Koska ne eivät käytä Windowsin rekisteriä, niin silloin niihin lisätään tietoja säilyttäviä ominaisuuksia käyttämällä siihen tarkoitettuja työkaluja. Ne automatisoivat muuntamisen, koodata ei tarvitse. Esimerkiksi: -> PortableApps.com Launcher
Asennuksessa on oma puuhansa. Siksi kannatta ensin tarkistaa siirrettävien jakopalveluista (ks. lopusta Lisätietoja) onko joku muu jo tehnyt ohjelmasta luotettavan ja valmiin siirrettävän version. Usein sellainen on jo olemassa.
Varmuuskopiointi
on myös muistitikkujen merkittävä ominaisuus. Varmuuskopiointiin on tarjolla muitakin välineitä, kuten pilvipalveluita. Muistitikulle kopioiminen on varsin vaivatointa ja nopeaa. Eikä tarvitse seurata miten pilvipalvelun tila täyttyy. Turvasuositus on kuitenkin, että sitä ei pitäisi käyttää ainoana paikkana tärkeille varmuuskopioille.
Miksi? Muistitikkujen sisältämä flash-muisti on herkkää staattiselle sähkölle ja niiden muistiohjain voi rikkoutua ilman mitään ennakkovaroitusta . Pienen kokonsa vuoksi ne voivat myös kadota.
Pitkäaikaiseen varmuuskopiointiin kuuluu ulkoinen kiintolevy (HDD/SSD) tai pilvipalvelu. Tikku toimii hyvänä toisena kopiona arjen tärkeimmille papereille.
Jos varmuuskopioi pienehköjä tiedostokokoelmia, kuten valokuvia, voi niiden löytäminen tikuilta olla helpompaa kuin pilvipalvelun suuresta joukosta. Mitä ja minne kannattaa varmuuskopioida, on selostettu Neptunetissä täällä → Varmuuskopioinnin opas.
Boottaava eli käynnistävä tikku
on pelastusrengas ja suurten tiedostojen asentaja. Sitä tarvitaan, kun tietokoneen oma käyttöjärjestelmä ei enää käynnisty virheen tai laiterikon vuoksi. Ja silloin kun tietokoneeseen halutaan asentaa esim. kokonaan puhdas Windows (Win 10/11) tai kun halutaan ajaa vianmääritysohjelmia (kuten Memtest) ennen Windowsin latautumista.
Käynnistävän muistitikun tekemiseen käytetään Windowsin omaa Media Creation Toolia tai suosittua, kevyttä Rufus-ohjelmaa. Tikun tekeminen on selostettu täällä → Miten tehdään boottaava muistitikku.
Muita pelastusrenkaita tikulle
Kuvassa McAfee Stinger virusrorjunta tikulta aloitus.
Muistitikulle saa asennettua useita erilaisia pelastavia ja häiriöitä torjuvia työkaluja. Sellaisia ovat esim. kiintolevyllä olevan virustorjunnan toimimattomuuden tai häiriöt korvaavat virustarkistajat. Asiaa on selostettu tarkemmin täällä → Virusten löytäminen ja poisto muistitikulla tai CDllä.
Jos tietokoneen häiriö yllättää, niin myös useat testaus ja analyysiohjelmat saa tikulle asennettavina. Katso lopusta Lisätietoa-osion siirrettävien ohjelmien linkeistä, mitä on saatavilla.
Muistitikut kiintolevyjä tukemassa (ReadyBoost)
Nämä olivat aikoinaan HDD kiintolevyjen aikaan suositeltavia. Koneissa oli silloin hidas pyörivä kiintolevy (HDD) ja vähän muistia. Nykisin yhä useammin keskeinen kiintolevy on nopea SSD. Windows poistaa SSD yhteydessä ReadyBoostin automaattisesti käytöstä, koska SSD on nopeampi kuin mikään USB-tikku. Toki muistitikut lisäävät laitteen säilytystilaa ilman ReadyBoostiaklin.
Miten muuttaa muistitikun FAT32 muuhun muotoon
Monet muistitikut myydään edelleen valmiiksi FAT32-muodossa, koska se on yhteensopiva lähes kaikkien laitteiden (myös vanhojen televisioiden ja autostereoiden) kanssa. FAT32:n suurin ongelma on, että se ei tue yli 4 gigatavun kokoisia yksittäisiä tiedostoja. Jos yrität siirtää tikulle esimerkiksi isoa elokuvatiedostoa tai Windowsin järjestelmäkuvaa, Windows antaa virheilmoituksen, vaikka tikulla olisi tilaa.
Mihin muotoon vaihdetaan:
exFAT: Paras valinta tavallisille muistitikuille. Tukee suuria tiedostoja ja toimii ristiin Windowsissa, Macissa ja Linuxissa.
NTFS: Hyvä, jos tikkua käytetään vain Windows-koneiden varmuuskopiointiin.
Muuta näin: Tyhjennä tikku (koska tiedot pyyhkiytyvät) - Klikkaa tikkua hiiren oikealla Resurssienhallinnassa - Valitse Alusta (Format) - Valitse järjestelmäksi exFAT tai NTFS - Klikkaa Aloita.
Eikö USB paikat riitä - USB jakajat
Aikoinaan halvat USB-jakajat olivat todellisia murheenkryynejä. Ne pätkivät, kadottivat laitteita ja hidastivat tiedonsiirtoa, koska vanhan USB 2.0 -väylän kaistanleveys ja sähkövirta eivät yksinkertaisesti riittäneet useammalle laitteelle. Tänään tilanne on täysin toinen, ja jakajat ovat elintärkeitä. Syy tähän on se, että nykyisissä kannettavissa tietokoneissa on usein vain yksi tai kaksi USB-C-porttia.
Jakajista on tullut arkipäivää. Kuitenkin on tiedettävä kahden erilaisen jakajatyypin ero.
Passiiviset jakajat (ilman omaa virtalähdettä) ottavat virtansa suoraan tietokoneen USB-portista. Ne ovat nykyään (USB 3.0 ja uudemmat) erittäin nopeita ja toimintavarmoja, mutta ne sopivat vain vähän virtaa kuluttaville laitteille. Jos kytket tällaiseen jakajaan kolme tavallista muistitikkua, hiiren ja näppäimistön, se toimii loistavasti.
Aktiiviset jakajat (omalla virtajohdolla pistorasiaan): Passiivisen jakajien ominaisuudet eivät riitä jos siihen kytketään useita ulkoisia kiintolevyjä (jotka vaativat paljon virtaa pyöriäkseen), passiivinen jakaja kyykkää välittömästi. Tällöin tarvitaan aktiivinen jakaja. Se antaa jokaiselle portille täyden sähkövirran, jolloin raskaatkin laitteet pysyvät linjoilla.
Tietoja kadonnut?
Muistitikulta on mahdollista myös palauttaa kadonneita tietoja. Siihen on muutamia maksuttomiakin ohjelmia. Tunnetuin on -> Recuva.
Paljon tikkuja - muistitikkujen merkitseminen
Missä se oikea tikku nyt on? Tämä on ainakin kirjoittajan yleisiä ongelmia. Vaikka olen pyrkinyt varustamaan tikut pienillä tarroilla, joissa niiden sisältö kerrotaan. Monella on tilanne varmasti vielä hankalampi, jos kaikkia tikkuja ei ole merkitty. Kun työpöydälle kertyy kymmenen samannäköistä hopeista ja viisi mustaa tikkua, ollaan ongelmissa.
Tikut kannattaa nimetä sekä fyysisesti että digitaalisesti. Fyysisesti niihin voi kiinnittää pienen tarranauhan tai käyttää erivärisiä tikkukoteloita tai lenkkejä. Digitaalisesti tikun nimen (asematunnuksen) voi asettaa tai muuttaa Windowsissa: Klikkaa Resurssienhallinnassa tikkua hiiren oikealla – Nimeä uudelleen – Kirjoita nimi esim. Kuvat mökiltä 2026 tai Win10Boot.
Yritän vähentää tikkujen määrää keräämällä esim. kuvia pieniltä tikuilta isommille, jolloin sekin helpottaa löytämistä.
Lisätietoa ja linkkejä
Siirrettävät ohjelmat ja niiden ohjeet:
Parhaat portable ohjelmat – valintaopas.
Tagit: Boottaava muistitikku, Käynnistävä muistitikku, Kuvat, Muistitikku, Nettitietoa, Tietokone, Windows, Windows 10, Windows 11
Et tarvitse omaa shakkitietokonetta – sellaisia on ilmaiseksi netissä
Shakki on tunnetusti kaikkein hienoin ja samalla vaativin peli. Sitä voimme kaikki pelata, emmekä me ole monikaan mitään suurmestareita tai muita ammattilaisia. Erityisesti nykyaikana tarvitsemme aivojumppaa. Juuri sitä ja hyödyllistä viihdettä tarjoaa shakki. Alkuun pääsee helposti vaikka shakkitietokoneen kanssa pelaamalla. Sellainen odottaa sinua netissä.
Oletko pelannut shakkia vähän tai ei ollenkaan? Miten voisi päästä alkuun? Olet jo hyvin varustettu, jos tunnet nappulat ja niiden siirrot. Kaikki joudumme aloittamaan ilman mitään perustietoa. Silloin saattaa olla hyödyksi jokin shakin aloittelijoille tarkoitetuista oppaista netissä. Tässä esim. Chess.com visualisoitu opas Miten shakki pelataan - Säännöt ja 7 ensimmäistä askelta.
Klikkaa artikkelin selventävät pienoiskuvat näkymään.
Miten tuo otsikossa mainittu shakkitietokone? Niitä on olemassa erilaisia, mutta harva aloittaa shakin pelaamisen laitetta käyttämällä. Toki ne ovat aivan erinomaisia lähinnä silloin kun hiotaan jo omia pelitaitoja yhä paremmiksi. Mutta eivät nykyison enää välttämättömiä, sillä netin tietokonilla päästään halutulla tavalla hyvin alkuun ja vaikka kuinka pitkälle. Eikä maksa mitään.
Netin tietokoneet opettavat eri tavoin käyttäjää pelaamaan paremmin. Ei toki mitään tyrkyttämällä, vaan silloin kun käyttäjä niin haluaa.
Miten pelaan tietokonetta vastaan
Eikö se ole ihan toivotonta pelata konetta vastaan? Olisihan se harrastajalle hankalaa, jos tietokoneet pelasivat täydellä tehollaan. Mutta idea onkin juuri siinä, että ne tarjoavat vastapelaajan, jonka taidot ja mahdollisuudet ovat säädettävissä. Eli ne voivat tehdä vastustajaksi yhtä aloittelevan kuin itsekin on, kaikkine inhimillisine virheineen kuten ”kas tuota en huomannut!”.
Pelaamisen vaikeusasteen voi siis säätää halutuksi. Jos on aloittelija, niin helpoimmasta aloitetaan. Vaikeusastetta voi koska tahansa lisätä tai muuten muuttaa. Käytännössä on ehkä hyvä taso sellainen, joka tarjoaa riittävän vastustuksen, mutta joka on kuitenkin voitettavissa. Silloin pelaaminen on kivaa, kun on selvät voitonmahdollisuudet.
Kun pelaa jonkin aikaa oppii tuntemaan vastustajansa vahvuudet ja heikot puolet. Kirjoittajan vinkki on: Aloituksen jälkeen tietotokone pelaa terävimmillään. Varo virheitä heti alussa. Mitä pitemmälle mennään, niin sitä varovaisemmaksi ja vähemmän aloitteelliseksi tietokone saattaa mennä. Sen näkee tietokoneen ajanpeluusta eli siirroista, joilla ei ole mitään erityistä merkitystä. Silloin on sinun mahdollisuutesi. Voit rauhassa kehitellä iskuja, jotka johtavat voittoon.
Esimerkki pelaamisesta
Tässä pelaamme suurella ->lichess.org shakkisivustolla. Kirjaudu sivustolle ja luo itsellesi pelaajanimimerkki. Katsotaan kuvien myötä, miten pelaaminen tapahtuu ja mitä ruudulla näkyy. Yhtä hyvin voisimme pelata -> Chess.com sivustolla, joka myös puhuu suomea. Kaikilla sivustoilla on hiukan erilaiset pelisysteemit, mutta periaatteet sunnilleen samat. Kuvat ja esimerkkimme tässä kuitenkin lichess.com sivustolta, joka on kirjoittajalle tutuin.
Kuvaryhmä: Ensimmäisessä kuvassa ryhdymme palaamaan rekisteröitymisen jälkeen. Klikkaa Pelaa tietokonetta vastaan. Kuvassa 2 on pelin luonti, jossa valitaan ajan käyttö – valittuna Rajaton – sekä vaikeusaste eli Vahvuus, valitsin 3. Kuvassa 3 pelin käynnistäminen.
Seuraavalla rivillä eli kuva 4 peli on käynnissä. Samoin kuvassa 5 ja tilanne näyttää yhä paremmalta. Ja kuvassa 6 kirjoittaja on voittanut. Seuraavalla rivillä vielä yksi kuva: Haluttaessa saa esille pelin tietokoneanalyysin englanniksi.
Pelatessa aika kuluu aivan liitämällä. Tuolla Rajaton peliaika-asetuksella jää ihmispelaajalle aikaa vaikka kuinka paljon, eikä kiire tule. Tietokone tekee siirtonsa varsin nopeasti, niitä ei tarvitse odotella. Aina ei voi voittaa, mikä kertoo vaikeusasteen oikeasta valinnasta. Otetaan uudelleen, ja jos tein mokan, niin vältetään se uudessa yrityksessä.
Jos kiinnostaa pelata ihmisten kanssa, niin sitä varten shakkisivustot tarjoavat suorastaan rajattomat mahdollisuudet erilaisia shakkipelejä ja eritasoisia pelaajia. Tutustu mahdollisuuksiin ja kokeile! Sivuistoille voi kutsua myös kavereita pelaamaan kanssasi.
Shakista sisältöä elämään
Kun olin nuori, niin isäni opetti minulle maailmassa tärkeät asiat. Niihin kuului myös shakki, jonka oppimisesta olen ollut koko ikäni kiitollinen. Minusta ei tullut shakkimestaria eikä sinne päinkään, mutta ei ollut tarkoituskaan. On ollut kiva pelata huvikseen. Kaikenlaisia pelejä on tullut pelattua ja pelataan yhä, mutta kyllä shakki on se pelien kuningas. Siinä ei mene aika hukkaan, sillä sen tuoma aivojumppa on parasta treeniä kaiken ikäisille.
Lisää tietoja shakin pelaamisesta
Virkisty pelaamalla! (erilaiset pelit)
Pelaatko digipelejä tai muuten?
Tagit: Nettitietoa, Pelaa shakkia netissä, Pelaaminen, Shakki, Shakkitietokone, Tietokone, Windows, Windows 10, Windows 11
